2007 kirjoitettu:

Löysin äsken jo 16 vuotta sitten Nykylahti-lehdessä julkaistun valokuvan entisistä Lahden Lyseon opettajista 1953-54. Lehtileikkeessä pyydettiin nimeämään tuttuja kasvoja. Kirjoitin maaliskuussa 1991 omat muistikuvani talteen ja pistin kirjeen lehtykäiseen. Kirjeeni ei ehtinyt seuraavaan Nykylahteen, joten julkaisen sen tässä nyt 16 vuoden viiveellä. Jos muistin joitain väärin, pistä oikaisusi sähköpostina tai kirjeenä ja korjataan asia !
Raimo Kaarna, signal@sci.fi, Purokatu 18, 15200 Lahti, puh.044 2714064.

Lahti 10.3.1991

Nykylahti / Wanha Kuva
Rautatienk.19 A
15110 LAHTI

"Wanhana" lyseolaisena - 1954-1964, välillä vuosi työelämässä - vilkuilin haikeana lapsuuteeni ja nuoruuteeni, kun kolmossivulta tuijottivat tutut opettajat... Kaikki eivät tietenkään tietoa minun päähäni päntänneet, mutta useimmat yrittivät jossain vaiheessa.

Muutaman sanan kommentti kustakin (numerointi vasemmalta oikealle) :

YLÄRIVI

1) Jaakkolan Oskari, matematiikkaa, vanhoilla päivillään huonokuuloinen ja hidaspuheinen, usein kiusanteon kohteenakin... Meillä opettajana vain muita tuuratessaan, tilapäisesti. - Joku oppilaista, lienee Virtasen Muke, keikutti kerran matikantunnilla opettajanpöydän kohdalle kattoon ripustetun langan avulla porkkanaa Oskarin silmien edessä.

2) VIKI, Ahposen Vihtori, piirustuksenopettaja, myös kaunokirjoitusta... Omat numeroni Vikiltä parhaimmillaan 10 ja 9, hän oli siis lempiopettajiani. Viki oli vihainen laiskuudesta, räjähti tulisesti joillekin oppilaille tekemättömistä töistä tai muiden töiden lainaamisesta arvostelua varten. Ainakin Perttolan Hannu, Vainion Simppa ja Tarmolan Timo saivat huutia !

3) TÖRÖ, Uuno Teittinen, suomenkieli, pystytukkainen vanha maajoukkuetason aitajuoksija (?), "vihasi" kaikkea urheilua, irvaili mäenlaskuakin: "Isot miehet menevät menevät ylös hyppyrimäkeen, laskevat alas, menevät ylös, laskevat alas, mitä järkeä siinä on?". Lumirakeen Pertin sivistyssanojen käyttö aineissa sai Törön miltei "raivoihinsa", Törö kävi Lummin aineet aina läpi sana sanalta ja pottuili erikseen jokaisesta elokuva-arvostelijan käyttämästä vierasperäisestä sanasta. Erittäin pätevä opettaja. Kirjoitin itse preliminääreissä seitsemännellä vapaa-aineen siirtolaisuudesta ja Törö luki sen malliksi kahdeksasluokkalaisille ylioppilaskirjoituksia varten ! Olin pakahtua ylpeydestä...

4) Hugo J. Teivaala (kauppaopiston rehtori), joka kävi lyseossa opettamassa pikakirjoitusta

5) Vanhempi lehtori Viljo Norman Heinin, matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa 1941-55

6) PUUPIETSU, Helminen, Pentti, veistonopettaja. Oma valtakuntansa "ruumisarkun" alakerrassa, Pietsu oli hivenen tiukkapipoinen ja kireä. Kannellisen korurasian viilutyö vinoneliöineen ja saranoidenkiinnityksineen oli miltei ylivoimaisen vaikea tehtävä ! Solidaarisuuttaan entisiä oppilaitaan kohtaan Pietsu osoitti Valtakulman ravintolan wc:ssä sinuttelemalla meitä siellä penkkaripäivän iltana...

7) OLAVI KRANNILA, lempinimeä ei tainnut ollakaan ? - pastori, uskonnon opettaja... Erittäin selkeä artikulointi, etenkin konsonantit korostuivat hänen puhuessaan ja painottaessaan sanojaan. Mieleenpainuvin muistoni Krannilasta on 25 vuoden takaa. Hän vihki minut ja Tammiston Tuulan (Kannaksen yhteislyseon tyttöjä) Lahden puukirkossa 16.7.1966 ja kysyi "Otatko Sinä, HYVÄ oppilaani Raimo Kaarna, puolisoksesi...". Tätä alttarilla saatua julkista arvostusta ei kukaan elämäni myöhemmissäkään vaiheissa ole koskaan ylittänyt.

8) Ylioppilas Erland Sundqvist, matematiikkaa

9) HÄRKÄ, Hannes Sirola, luonnontieteet. Olympiavoimistelijan ryhti, seisoi suorana kuin seiväs, pää aina pystyssä, erittäin lyhyt askel teki kävelystä köpöttelyä. Härkä asui Kariniemenkadulla kotiani "pitkäätaloa" vastapäätä "kolmessatalossa", muistaakseni numerossa 28, siis liikenneympyrän viereisessä kerrostalossa metsän reunassa. Sirola oli erittäin arvostettu herrasmiesopettaja, suuttuessaan hän punehtui rajusti.

10) Fil. kand. Vilho Arkima, matematiikkaa

- Olin väärässä, arvelin kyseessä olevan KIKKARAn, Veikko Partasen, musiikinopettajan ja aamuhartauksien urkuharmonisti nuorena ja laihana. Kikkara polki juhlasalin harmoonia niin ponnekkaasti, että oli pudota tuoliltaan, kolina kuului ja "esilaulaja" heilui tuolillaan puolelta toiselle. Minua Kikkara pyysi laulamaan laulukokeissa vain kerran koko kouluaikana ja tuomio oli selvä, todistuksessa koreili ikuisesti viiva numeron sijaan.

11) KUSTAA, Roineen Kustaa, saksaa ja ranskaa... Erittäin pätevä ja pidetty opettaja, auktoriteettia oli jakaa vaikka koko muulle opettajakunnalle. Rehtoriaineista vaikka ei lyseossa rehtoriksi tullutkaan. Huhun mukaan Kustaa ja Kaloniemi eivät aina olleet samaa mieltä koulun asioista. Kososen Pertsa tapaili "skraapata" koulusta, joskus jopa viikkotolkulla. Kerran saksantunnilla Kustaa ilahtui Kososen näkemisestä pitkästä aikaa ja käännätti hänellä pirullisesti lauseen "Poika poikkesi kouluun". Itse takeltelin ranskan ääntämisessä ja sen huomattuaan Kustaa luetutti minulla oppitunnin alkajaisiksi päivän tekstin ainakin kymmenellä perättäisellä tunnilla... Loistomaikka !

ALARIVI - ISTUMASSA (edelleen vasemmalta oikealle)

1) Fil. kand. Terttu Vartiainen, luonnonhistoria ja maantieto

2) LOTJA, Hilma Immonen, englanninopettajammehan se siinä ! Nimi lienee tullut tukevahkosta ruumiinrakenteesta, mutta Lotja oli ihan OK. Puhui paljon ja kuuluvasti, äänessä koko tunnin, kukaan ei varmaankaan nukkunut ja opituksikin tuli.

3) Fil. maist. Lyyli Isoranta, saksa, englanti

- Arvelin 12.9.2011 kyseessä olevan MONOKKELIn, Taina Lahti, ruotsinkielen opettajamme ensimmäisellä ja toisella luokalla ??? Ulkoinen olemus vaikutti tutuhkolta, en ollut varma kuitenkaan. - Ja pieleen menenikin.

4) VELTTO, Antti Raipala, rehtorimme ja kirkkohistorian ja uskonnon opettaja. Arvonsa tunteva, tyylikäs herrasmies, vasen käsi napoleonmaisesti takin sisässä ja oikea käsi teki laajoja kaariliikkeitä puheen korostamiseksi. Viittaamatta jättämisestä sai miinusmerkin rehtorimme muistivihkoon, joka aina tunnin alussa otettiin povitaskusta esiin opettajanpöydälle. Itse olin kuudennen luokan jälkeen vuoden töissä ja palasin takaisin kouluun seitsemännelle vuoden tauon jälkeen ilmoittautumatta erikseen kenellekään, kuten oli sovittu. Raipalan kommentti ensimmäisellä kirkkohistoriantunnilla: "Öh, Kaarnakin, Kaarnakin, öh, on tullut, öh tullut, takaisin, takaisin...".

5) Fil. kand. Kerttu Nyqvistin, ruotsia ja englantia

6) KAISA, Katri Blomroos, ruotsinopettajamme. "Tomma tunnor bullrar mest" kuultiin aina, jos luokassa oli liikaa hälinää. Kaisa oli itse aikamoinen äänessäolija, joku sanoisi jopa "kaakattaja", ei juuri paikallaan pysynyt, opetti ja opetti, tuputti ja tuputti ja kai me jotain opittiinkin.

7) AUNE, Aune Ahola, suomenkielen opettajamme. Hän kuoli hiljattain Helsingissä... Myös Aune oli arvostettu ammatti-ihminen, erittäin tiukka vanhapiikaopettaja, joka vaati paljon meiltä oppilailta. Jos jotain ei osattu, Aune otti sen henkilökohtaisena loukkauksena, punastui ja suuttui, korotti äänensä, joskus katkaisi karttakepinkin. Aune oli rehevä, ylväs, pystyryhtinen naisihminen - poikakoulussa joillekin jopa haavekuva. Isänmaallinen, varmasti periaatteen ihminen, miehenä hän olisi ollut "upseeriainesta".

Muistoni lyseosta ja kuvan opettajista ovat mieluisia. Toivottavasti joku muu lukijanne tunnistaa tuntemattomiksi jääneet. Lahden Lyseon 50-vuotishistoriikissa (1921-1971) luetellaan kaikki siihenastiset opettajat, mutta kaikista ei ole kuvia.

Raimo Kaarna, lyseolainen vv.1954-64

Sain tänään palautetta vanhalta lyseolaiselta, Markku Laasiolta, ja tietoja peräti kuudesta aiemmin tuntemattomaksi jääneestä opettajastamme, julkaisen korjaukset kuvaselostuksissa. Kiitos avustasi, Markku.
Voit myös lukea Markun muistelut kokonaisuudessaan hänen sähköpostistaan !